36 päivää - mitkä on fiilikset ja miten pakkaus edistyy?

Otsikko kertoo. Mun tähänastisen elämän suurin seikkailu, muutos ja mullistus lähestyy niin nopeasti ettei sitä tajua. Enää kolmekymmentäkuusi päivää, vähän reilu kuukausi, ja mä hyppään lentokoneeseen Helsinki-Vantaalla ja aloitan matkan kohti Kanadaa.

Monet ovat jo kysyneet sen peruskysymyksen: "Jännittääkö?". Mun rehellinen vastaus on ei, tai ainakaan en tiedosta sitä. Ehkä se jännitys kytee jossain syvällä, ja kuten mun yksi kaveri viisaasti sanoi, kyllä se jännitys jossain siellä takaraivossa kolkuttaa ja odottaa tilaisuutta hyökätä. Huojentavaa? Enpä usko.
Todennäköisesti osasyy siihen miksi se jännityksen hyökyaalto ei ole vielä saavuttanut mua on se, että mä en ole hirveästi ajatellut koko vaihtoa. Mun kesä on kulunut melko pitkälti kesäteatterin lavalla ja mökkeillessä eikä niinä tyhjinä hetkinä ole hirveästi ajatellut mitään. Tässä yhtenä päivänä kuitenkin havahduin äidin aloituksesta siihen, että kohta pitää oikeasti alkaa pakata. Tähän mennessä ajatukset pakkauksesta on ollut lähinnä tasoa "No tän otan sitten joskus mukaan vaihtoon".
'Sitten joskus'. Se kuvaa varmasti parhaiten mun fiiliksiä vaihtovuodesta. Kaikki tuntuu tapahtuvan sitten joskus. On kieltämättä hiukan outoa, kun ei pysty suunnitella elämää ollenkaan 36 päivää pidemmälle.

Mutta siitä pakkauksesta... 
Mä en ole vielä hirveästi ottanut mitään perustavaroita syrjään puhumattakaan vaatteista, sillä mulla ei ole vielä satavarmaa matkalaukkuakaan. Mun vaatevaraston koko ei ole kuitenkaan mikään huikasevan suuri (ainakaan niiden vaatteiden, joita käytän vuoden ympäri), joten ihan senkään takia en ole alkanut käydä koko kaappia läpi taktiikalla mukaan vai ei. Meikkien kanssa vähän sama juttu. Näillä näkymin otan Kanadaan mukaan kaikki mun omistamat "perusmeikit", koska mulla ei todellakaan ole mitään kymmentä eri luomiväriä tai viittä erisävyistä huulipunaa.

Jotta mä en näyttäisi ihan tekemättömältä tyhmyriltä, tässä lista mitä olen jo tehnyt pakkauksen suhteen:
- ostanut uusia, nimenomaan Kanadaan tulevia vaatteita with äiti (kiitokset hänelle siitä)
- laatinut mun päänsisäistä listaa mitä otan mukaan ja mikä saa jäädä
- käynyt keskustelua mikä matkalaukku olisi mulle paras ja karsinut vaihtoehtoja
- täyttänyt yhtä mun laatikoston laatikkoa, jonka nimesin luovasti vaihtarilaatikoksi. Se on tarkoitettu yksittäisille tavaroille ja esineille, joita aina välillä älyän sinne laittaa. Ne otan mukaan. Tällä hetkellä siellä on: mun ja mun parhaan ystävän ikivanha bff-koru, äidin antama rannekoru, lapsuuden joulukoriste, diy-vihko tilpehööreineen, tädiltä saatu nst. lentokenttälaukku, synttärilahjaksi saatu muumimuki, sekä tuliaisia hostäidille (niistä lisää myöhemmin).

Pakkaukseen liittyen tässä pieni vinkki vitonen, minkä kuulin toukokuussa valmentautumistilaisuudessa:
Vaihtovuoteen kannattaa pakata samalla tavalla kuin lähtisi viikon lomamatkalle. Ottaen tietysti huomioon sen kohdemaan sääolosuhteet. Koko vaatekaappia ei siis kannata raahata mukaan, koska sä tule anyway ostamaan sieltä maasta jonkin verran päällepantavaa, vaikka et olisikaan mikään himoshoppaaja.

Tällaista kuuluu mun elämään. Miten sulla menee?

- Meri